Perinnehoitojen neuvottelukunta

Perinnehoitojen neuvottelukunta perustettiin 8.9.2015 ja se on kokoontunut Helsingissä, Eduskunnan Pikkuparlamentissa 4-6 kertaa vuodessa. 

1. Perinnehoitojen neuvottelukunnan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen vuosille 2015-2019 

1.1 Julkaista terveyden- ja sairaanhoidon käyttöön suomalaisia tieteellisesti tutkittuja perinnehoitoja käsittelevä kirja (mm. kalevalainen jäsenkorjaus, kuppaus, sauna, kasvilääkintä, ravinto), edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Perinnehoitoja tutkineiden ja käyttäneiden asiantuntijoiden kirjoittama kirja, Perinnehoitojen verhottu tieto, julkaistiin heinäkuussa 2017 Porin Jazzien yhteydessä osana Suomi 100 -juhlavuotta. Kirjan 4000 kpl:een painosta on omakustanteisena päätynyt kansalaisten käyttöön noin 2500 kpl:tta. 

1.2 Saada Kalevalainen jäsenkorjaus osaksi kouluterveydenhoitoa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa tuki- ja liikuntaelinongelmien havainnoimiseksi ja hoitamiseksi. 

1.2.1 Luennot tuki- ja liikuntaelinten vaikutuksesta jaksamiseen 

Eduskunnan liikuntapäivien yhteydessä 7.9.2016 puheenjohtaja piti tuki- ja liikuntaelintoimintojen vaikutuksesta työssäjaksamiseen käsittelevän luennon kansanedustajille ja virkamiehille Pikkuparlamentin auditoriossa. Liikuntapäivänä 8.9.2016 heille tarjottiin mahdollisuus tutustua omaehtoiseen kehon hallintaan ja lukemiseen näytehoitojen avulla. Kahden tunnin luento puhutteli kuulijoita, joita paikalla oli reilut 100 ja omakohtaisen kokemuksen kehollaan sai kokea 80 osallistujaa. 

1.2.2 Vetoomukset Valtioneuvostolle 

Neuvottelukunta on tehnyt asiasta eri lähtökohdista tehdyn muutaman vetoomuksen Valtioneuvostolle; 

22.11.2016; Esitys potilasturvallisten ja kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöön saattamiseksi SOTE uudistuksessa ja verokohteluiden yhdenvertaista- minen. 

04.12.2018; Vetoomus käynnistää perinnehoitoja koskevan kansallisen strategian laatiminen, joka noudattaisi siten WHO:n kehotusta ottaa tieteellisesti tutkitut perinnehoidot tukemaan terveydenhuoltoa eli kuten WHO sanoo, saada traditionaalisen lääketieteen potentiaali valvotusti tukemaan terveydenhuoltoa ja sen terveystavoitteita. 

28.2.2019; Esitys Kalevalaisen jäsenkorjaushoitojen yli 44 %:n verorasituksen kohtuullistamisesta vapauttamalla hoidot ALV -maksuvelvollisuudesta. 

1.2.3 Eduskuntakysely 

Neuvottelukunnan edustajat Puska ja Maijala jättivät 19.12.2018 asianomaiselle ministerille eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten vastattavaksi seuraaviin kysymyksiin: 

Miten hallitus on toiminut ja aikoo toimia kunnioittaakseen Maailman terveysjärjestön kehotusta laatia kansallinen perinnehoitostrategia ja pitää tieteellisesti tutkitut perinnehoidot erillään vaihtoehtohoitokäsitteistä? 

Kuinka hallitus on ottanut huomioon ja aikoo huomioida Kansanlääkintäseura ry:n tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan, potilasturvallisen, kalevalaisen jäsenkorjauksen mobilisaatiokäsittelyyn liittyvän ainutlaatuisen osaamisen hyvissä hoitoketjuissa tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidon parantamiseksi ja ennaltaehkäisyssä? 

1.2.4 Esitys aineettoman perinnön luetteloon 

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi 23.11.2017 Perinnehoidot mukaan lukien kalevalaisen jäsenkorjauksen, osaksi aineetonta kulttuuriperintöä Museoviraston esityksestä. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. 

1.2.5 Lakialoite 

Neuvottelukunnan jäsenet kansanedustaja, professori Pekka Puskan ja kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan johdolla 40 kansanedustajaa allekirjoittivat lakialoitteen LA 33/2018 vp yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta tarkoituksena saada kalevalainen jäsenkorjaus terveydenhoidon ammattirekisterilakiin. 

1.2.6 Yleisöluennot perinnehoidoista 

Puheenjohtaja Päiviö Vertanen järjesti STEAn rahoittamana luentokierroksen perinnehoitojen tietoisuuden lisäämisestä 54 maakuntaluentoa vuosina 2017-2018 tavoittaen yli 5000 kuulijaa, jotka kertoivat saaneensa merkittävästi tietoa oman elämänlaatunsa parantamiseen ja kokivat luennolla saadun tiedon tarpeellisena. Tiedonsaantiprojektin ohjausryhmänä toimi perinnehoitojen neuvottelukunta. 

1.2.7 Seminaari tieteellisesti tutkitut perinnehoidot 

Eduskunnan liikuntapäivien yhteydessä Kalevalapäivänä 28.2.2018 saimme järjestettyä yhdessä eduskunnan tutkijaseura TUTKAS:en kanssa tieteellisiä perinnehoitoja käsittelevän seminaari Pikkuparlamentissa. 

3. Strategia vuosille 2019-2024 

3.1. Tavoite 

Tieteellisesti tutkittujen perinnehoitojen, kuten kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveyden ja sairaanhoidon rinnalle lisäämällä tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinhoitojen kehittämistarpeesta sekä kalevalaiseen jäsenkorjaushoitoon liittyvän hyvän, kustannustehokkaan ja hoitoturvallisen hoitovasteen saamiseksi terveydenhoidon rinnalle. 

Nostaa suomalaisten puhtaiden luonnontuotteiden merkitystä esille ja edistää niiden saatavuutta. 

3.2 Perusteet perinnehoitojen arvostuksen nostamiselle 

Uudessa valtioneuvoston hallitusohjelmassa 3.6.2019 – Osallistuva ja osaava Suomi – todetaan, että yhteiskuntaa hoidetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisti kestävältä pohjalta. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti sekä parannetaan kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta sekä lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia. 

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niistä johtuvat ongelmat aiheuttavat terveydenhoidossa kustannuksia yhä lisääntyvässä määrin. Näitä kustannuksia voitaisiin merkittävästi vähentää ja niiden ennaltaehkäisyä hoitaa saattamalla tieteellisesti tutkittu ja hyvän hoitovasteen omaava kalevalainen jäsenkorjaushoito terveydenhoidon rinnalle. 

OECD -raportin 2016 mukaan Suomi käyttää eurooppalaisittain paljon rahaa sairauspäivärahoihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tämä johtuu mm. tuki- ja liikuntaelinongelmista ja niistä johtuvista sairauksista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa kerrotaan, että 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma eli 75 % työikäisistä kärsii näistä ongelmista. Kun 1,7 miljoonaa kärsii tuki- ja liikuntaelinongelmista ja ongelmaisten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, sopii ihmetellä miksi asiaan ei ole reagoitu eikä ole nähty tästä syntyvien kustannusvaikutusten karkaavan käsistä. 

Tuki- ja liikuntaelinongelmia pyritään usein hoitamaan turhiksi osoittautuneilla leikkauksia ja riippuvuutta aiheuttavilla ja ympäristöä kuormittavilla lääkkeillä. Hoidolliseksi ratkaisuksi suositellaan liikuntaa, joka ei useinkaan ole mahdollista liikkeestä aiheutuvien kipujen takia. 

Terveydenhoidossa tarvitaan fysiologisten kokonaiskäsitteiden ja manuaalisen fysiatriaosaamisen taitoja. Ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten fysiatrista kehonlukutaitoa tulee kehittää ymmärtämään kehon virheasentojen aiheuttamat ongelmat. Manuaalisen fysiatrian tuntemus on välttämätön kehon toiminnallisten rakenteiden ja aineenvaihdunnan ymmärtämiselle. Huomioitavaa on myös se, että monet kalliita erikoissairaanhoitoa vaativista lisäongelmista johtuvat tuki- ja liikuntaelinrakenteiden pitkittyneestä hoidon puutteesta. 

Opetushallituksen erillisyksikkö (Karvi) on arvioinut vuonna 2018 lääkärikoulutuksen ja toteaa, että lääkäreiden koulutuksesta puuttuu näkemys valmistuvilta lääkäreiltä vaadittavista taidoista ja asenteista ja, että yliopistoissa ei ole yhtenäistä osaamistavoitetta. 

Hallituksen tulee ottaa huomioon potilaan mahdollisimman tehokas hoitoketju ja nopea kuntoutuminen. Kun potilaita hoidetaan oikealla tavalla, terveydenhuoltohenkilöstö pystyy ratkaisemaan TULE –ongelmat lyhyessä ajassa tehokkaasti ja sairaspäiviä syntyy vähemmän. Suomessa ei ole varaa siihen, että hoidamme ja lääkitsemme potilaita tavalla, joka ei edesauta potilaan paranemista, vaan kasvattaa entisestään hoidon tarvetta. Myös terveydenhoitohenkilöstöä kuormittaa yhä suuremmassa määrin tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat kivut ja työkuntoisuuden menetykset. 

Tieteellisten tutkimusten näytön merkitys tulee huomioida myöskin perinnehoitojen osalta. Kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta on tehty toisistaan riippumattomia kliinisiä satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia 5 kappaletta, vertaisarvioituja tutkimuksia 4, yksi väitöskirja, 2 pro gradu tutkielmaa sekä yli 10 julkaisua suomalaisissa tiedelehdissä. Kalevalainen jäsenkorjaus on käytössä koko maassa. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka on hyväksynyt perinteistä lääketiedettä koskevan globaalin strategian vuosille 2014-2023. WHO:n strategiassa ja kannanotoissa kehotetaan jäsenmaita laatimaan kansallinen perinteisen lääketieteen strategia niin, että tieteellisesti tutkitut perinnehoidot integroidaan julkiseen terveydenhuoltoon, erityisesti perusterveydenhuoltoon. WHO:n tietojen mukaan tällainen strategia on jo 70 maassa ja joka kolmannessa maassa maapallolla on alan yliopistollista opetusta. WHO painottaa strategia-asiakirjassaan tutkimuksella osoitettuja vaikutuksia, hoitojen turvallisuutta, taloudellisuutta, koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä sekä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. 

Maailman terveysjärjestö WHO on esittänyt, että perinteisen lääketieteen tietämystä, hoitoja ja hoitokäytäntöjä tulee kunnioittaa, säilyttää ja edistää sekä tiedottaa niistä laajasti ja asianmukaisesti kunkin maan olosuhteet huomioon ottaen. WHO edellyttää, että tieteellisesti tutkitut, määrämuotoiset perinnehoidot otetaan käyttöön kansanterveyden edistämiseksi. Perinnehoitoja pidetään itsestään selvyytenä eikä niiden merkitystä ymmärretä, niiden vaikuttavuutta kansanterveyteen vähätellään. Kemikalisoituminen on saanut valtaa ja yhä uusia elintapasairauksia syntyy. Tästä syystä katsottiin tarpeelliseksi perustaa maahamme perinnehoitojen neuvottelukunta jakamaan tietoa perinteestä ja sen merkityksestä jopa kansainvälisellä foorumilla. 

Suomessa on tehty erinäisiä perinnehoitoihin liittyviä tutkimuksia, mutta tutkimuksiin pohjautuvaa osaamista ei ole integroitu terveydenhuoltoon. Eniten löytyy hoidollista vaikuttavuutta kuvaavia tieteellisiä tutkimuksia tuki- ja liikuntaelinhoitoihin lukeutuvasta Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Myös saunomisen ja kuppauksen terveydellisiä vaikutuksia on arvioitu. 

Kansanlääkintäseura ry on perustettu vuonna 1986 tallentamaan, tutkimaan ja siirtämään perinneosaamista uusille osaajille. Tutkimustuloksia kehon virheasentojen – ryhtivirheiden – käsittelyperinteestä (jäsenkorjaus, myöhemmin Kalevalainen jäsenkorjaus) löytyy neljältä vuosikymmeneltä. Tieteellisten näyttöjen jälkeen määrämuotoinen Kalevalainen jäsenkorjaus suojattiin EU:n harmonisointiviraston nimisuojauksella erotukseksi muista jäsenkorjausmuodoista potilasturvallisuuden varmistamiseksi. 

Perinnehoitojen neuvottelukunta jatkaa Kansanlääkintäseuran ry:n aloittamaa työtä WHO:n tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Vuonna 2013 Kansanlääkintäseura ry:n hallitus esitti vuosikokoukselle perinnehoitojen neuvottelukunnan perustamista, jolloin yhdistys voisi laajemmin tuoda esille kansallisen hoitoperinteemme hyvät hoitokäytänteet. Seuraavana vuonna seura päätti perustaa säätiön ja katsoi neuvottelukunnan roolin soveltuvan paremmin Kalevalainen kansanparannus -säätiön toimintaan. Säätiö rekisteröitiin 22.8.2014. Seuran vuosikokous siirsi neuvottelukunnan toiminnan perustetulle säätiölle ja säätiö otti toiminnan vetovastuun. 

4. Neuvottelukunnan keskeiset tehtävät 

Neuvottelukunta kartoittaa Suomessa olevat tieteellisesti tutkitut määrämuotoiset perinnehoidot ja lähtee nostamaan esille hallitusohjelmaan viitaten perinnehoidoissa esille tulleita hyviä hoitokäytänteitä. 

Perinnehoitojen neuvottelukunnan tehtävät: 

  1. Tuoda esille omia kansallisia perinteisiä hoitomuotoja ja niiden tutkimusta, koulutusta ja tiedotusta.
  2. Myötävaikuttaa perinnehoitojen tiedon siirtämistä koululääketieteen osaajille ja tutkimuslaitoksille.
  3. Toimia yhteistyössä perinnehoitojen aseman parantamiseksi maamme yliopistojen ja korkea-koulujen, valtionhallinnon eri toimialojen ja alueellisten organisaatioiden kanssa.
  4. Seurata ja vaikuttaa alan kehitykseen sekä perinteisten hoitojen hyödyntämistä Euroopan Unionissa.
  5. Myötävaikuttaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö, siirtää perinnehoitoihin liittyvät koulutusohjelmat osaksi terveydenhoitoalan koulutusta.
  6. Edistää määrämuotoisten, tutkittujen perinnehoitojen siirtämistä lainsäädäntöön ja niiden käyttöä valtakunnallisesti ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa sekä muussa terveyttä edistävässä toiminnassa. 

5. Perinnehoitojen neuvottelukunnan kokoonpano 

Neuvottelukuntaan suostuneet jäsenet. Kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää. 

Pekka Puska, professori, kansanedustaja (pekka.puska@gmail.com). Hän on Maailman terveysjärjestön WHOn asiantuntijana ja siten perillä WHOn perinnehoitostrategiasta 2014- 2023, joka suosittaa kansallisen strategian luomista ja tieteellisesti tutkittujen perinnehoitojen saattamista terveydenhoidon rinnalle. 

Osmo Hänninen, LKT, FT, erikoislääkäri liikuntalääketieteessä, fysiologia em. prof. Itä-Suomen yliopisto (osmo.hanninen@gmail.com), tutkinut mm. kuppausta, jäsenkorjausta, ravintoa 

Pentti Tuohimaa, anatomian em. prof. Tampereen yliopisto (pentti.tuohimaa@gmail.com), tutkinut mm. saunan terveysvaikutuksia. 

Sinikka Piippo, FT, professori, osastonhoitaja Kasvimuseo Helsingin yliopisto (sisipiippo@gmail.com) kasvitieteilijä, biologi, tutkijana Helsingin yliopiston 

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Hän luennoi ja kirjoittaa yrteistä, lääkekasveista ja terveellisestä ravinnosta. 

Yvonne Holm, farmaseuttisen biologian professori (th) Helsingin yliopisto (yvonne.holm@helsinki.fi). Hänen erikoisalansa on farmakognosia, joka käsittää lääkekasvien analytiikkaa ja kemotaksonomiaa, uusien lääkkeiden etsimistä luonnosta ja fytoterapia. Hän on farmasian tiedekunnan varadekaani. Toimialueena yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat ja kaksikielisyysasiat. 

Riitta Piilo, yleislääkäri, luontaislääketieteen erikoispätevyys Saksassa, (riitta.piilo@gmail.com) ravintoaine-asiantuntija. 

Sirkka Adlercreutz, eläkeläinen, (sirkka.adlercreutz@gmail.com), toiminut Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa Kliinisen kemian laitoksella opetushoitajana. 

Paula Risikko, kansanedustaja, terveystieteiden tohtori, lääketieteen ja hallintotieteiden kunniatohtori (paula.risikko@eduskunta.fi). Hän toimi peruspalveluministerinä vuosina 2007– 2011 ja sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2011–2014. 

Eeva-Maria Maijala, agrologi, varatuomari 

Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, FT, (outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi) 

Kaarlo Erkoma, mestari kalevalainen jäsenkorjaus, kouluttaja, (kalle.erkoma@gmail.com), yli 30 vuoden kokemus jäsenkorjaushoidosta, noin 30 000 hoitoa. 

Katja Rajala, mestari kalevalainen jäsenkorjaus, fysioterapeutti (katjarajala@elisanet.fi), 20  vuoden kokemus fysioterapiahoidoista ja kalevalaisesta jäsenkorjauksesta reilut 10 vuotta. 

Minna Tienhaara, toimittaja YLE, (minna.tienhaara@yle.fi) 

Päiviö Vertanen, puheenjohtaja, Kalevalainen kansanparannus -säätiö, (paivio.vertanen@gmail.com), mm. yli 25 vuotta Kansanlääkintäseura ry:n puheenjohtaja, 3 – vuotisen Kalevalaisen jäsenkorjaustutkimuksen työ- ja ohjausryhmän jäsen. 

Jorma Mäkelä, ekonomi, MBA, Kalevalainen kansanparannus -säätiön asiamies, (jorma.makela@anvianet.fi), yli 30 vuotta seurannut eri tehtävissä jäsenkorjaajien työskentelyä ja heidän hoitotuloksiaan. 

Yhteyshenkilöt 

Perinnehoitojen neuvottelukunta, puheenjohtaja Päiviö Vertanen 0400-589 654, paivio.vertanen@kotinet.com ja sihteeri Jorma Mäkelä 040-768 8573, jorma.makela@anvianet.fi